Tout à propos de ma vie

  Eilen olin päivän Kajaanissa. Näin ihania lapsukaisiani ja teimme kaikkea mukavaa. Kiertelimme kaupungilla, kävimme syömässä Subwayssa; omnomn, chillailimme lapsieni luona ja kävimme apsilla syömässä pahaa suklaamunkkia. Ja otimme cokiksen. Vietimme myös ison osan ajasta Kajaanin ihanassa Prismassa. Tsippaloimme leluosastolla, levyosastolla ja kaikilla mahdollisilla. Jossain vaiheessa sain viestin rakkaalta ystävältäni, jota en ollut koskaan ennen nähnyt ja johon siis olin tutustunut internetin ihmeellisessä maailmassa (ja joka on myös rakas pikkusiskoni), että hän on _samassa rakennuksessa_ kanssani. Miettikää sitä! Olin aina halunnut nähdä hänet elävänä ja nyt se olisi aivan lähelläni jossain. Pitäisi vaan löytää hänet. Lapseni Heidi kysyi multa, että olisiko se tuo tuolla ja nyökkäsi käytävän toiselle puolelle. Meinasin seota, mieli teki juosta ja halata täysiä ja napata "uusi" tuttavuuteni meidän mukaan, mutta hillitsin sitten itseni ja kävelin sinne m

  Näytökset on nyt vedetty ja "Is this love?" on ohi. Tunnelmat on hieman haikeat ja olo on tyhjä, koska niin kauan sitä odotettiin ja treenattiin ja nyt se on ohi. Toivottavasti päästään vetämään se vielä joskus jossain.   Päivällä oli päivänäytös koululaisille. Salissa istu kattomassa siis kaikki lukiolaiset, kaikki yläastelaiset, vitoset ja kutoset sekä Nurmeksen 7-luokkalaiset jotka oli tullu tutustumaan Kuhmon lukioon. Illalla oli sit se ns. "oikee" näytös, jonne sai tulla kattomaan mein esitystä. Iltanäytös meni ihan hyvin ja nyt haluun vaa vetää sen koko jutun uudestaan ja uudestaan.   Oli ihanaa. Oon unelmoinu aina, et pääsisin näyttelemään. Joo tässä ei ollu mtn vuorosanoja, mutta silti! Olin siis ihan onnessani. Huomenna mein koululle tulee joku mies puhumaan ensvuoden teatterikurssista! Sinne siis heti ekana! Ja se kuulemma puhuu myös ens kesän kesäteatteriesityksestä! Ui jos sinne pääsis mukaan ni ois kyllä parasta ikinä.

  Harjoituksia pukkaa nyt kyllä mukavasti. Tänään treenattiin koko päivä Kuhmo-talolla mein tanssimusikaalia. Mentii sinne yheksältä ja lopetettii joskus neljän maissa. Käytii vaa välillä hakemassa ruokaa.   Oli se kyllä mahottoman ihanaa päästä vihdoinkin treenaa ihan sinne oikeelle esiintymislavalle, kun tähän asti oltiin tanssittu yläasteen liikuntasalissa. Ja nyt saatiin mukaan myös ihan oikea bändi! Ei tarvinnut enää käyttää cd:tä. Mukana oli myös tietysti lavan rekvisiitat ja taustakuvat taustalla luomassa tunnelmaa. Sekä roolivaatteet nyt tietysti. Oli ihanaa pitää niitä moni ihania vaatteita sun muita mitä oli haalittu niin kotoa, muilta lainaksi kun kirpputoreiltaki.   Meidän musikaali esitetään siis nyt keskiviikkona 17.4. Kuhmo-talolla. Päivällä on koululaisnäytös kaheltatoista ja sitten illalla se oikea näytös seitsemältä. Että tervetuloa vaan, jos innostaa! Suosittelen! Me tanssijat luotiin siihen tarina musiikkien pohjalta ja siitä se sitten

  Tiedän, että kuva ei liity tähän postaukseen sitten yhtään mitenkään, mutta tällä osaston koneella ei ollut muutakaan kuvaa  (taisiis hyvää kuvaa) eikä netistä saanut kopioitua täällä. Ja Avenged Sevenfoldhan tottakai sopii aina! Asiaan. Mä näin todella jännää mutta mukavaa unta viimeyönä. Siinä mä palasin kotiin täältä. Mä istuin omassa huoneessa itsekseni ja popitin Jujun "Onni" -nimistä biisiä. Sitten mun kaveri Sophie soittaa, et voinko tulla käymään. No mähän tottakai lähen. Sitku saavun sen luo ja avaan oven ja astun sisään ni ketää ei näy. Yhtäkii alkaa soimaa täysillä Avenged Sevenfoldia (hei sopihan tää kuva sitteki tähän) ja kaikki ryntää halaa mua. Siel on siis kaikkii ihmisii lukiolta, enimmäkseen ykkösii. Ne antaa mulle jonku jättikoosen terveuloa kotiin -kortin ja meikä pimahtaa itkee. Sit me biletetää siel koko ilta ja ne on tehny kakun ja ostanu kaikkee herkkkuja ja juomaa sinne. Kaikilla on hauskaa ja me ollaan siel pitkälle yöhön. Ka

  Iltaa. Mä kirjauduin mun blogiin tässä ihanan lukioni aulassa ja innostuin jo, että oon saanu kommentin kirjotukseeni.  Sitten tajusin, että se olikin vain haaste minulle. No kiitos vaan - tehdään nyt ajan kuluksi kun hyppytunteja on.  ~   1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään. 2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen. 3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille. 4. Heidän pitää valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa. 5. Sinun pitää kertoa, kenet olet haastanut. 6. Ei takaisin haastamista .   11 asiaa minusta: 1. Kotonani nukkuu menninkäisiä, jotka yleensä nukkuvat sängyn alla 2. Meillä kasvaa myös kissoja puissa 3. Jotkut kutsuvat minua ujoksi - toiset taas ADHD:ksi. Kumpi siis lienee totta? 4. Asun isossa ja vanhassa kartanossa, jossa kummittelee öisin. Juuri neljän aikaan. 5. Elämäni on ruoka, nukkuminen, Cokis, House & Avenged Sevenfold 6. Minusta tuntuu, että olen oikea p

  Tää päivä oli suoraan sanottuna kauhee. Jos kysyy, et miten menee ni ei yksinkertasesti voi vastata et "iha perus" tai "iha jees" yms. Koko ajan vaa ahistaa, masentaa, vitutaa ja kaikkee muuta ihanaa. Aika matelee varmaa iha tahallaan enkä mä jaksa tehä mtn. En osannu aatella mtn enkä tehä mtn. En vaa osannu enkä jaksanu.   Yhtenä päivänä mä makoilin osastolla olohuoneen lattialla ja mieli oli maassa. Mun kanssa siinä istu kolme tyttöö ja kaks jätkää. Mulla vaan teki mieli itkee, mutta mun lääkkeet estää mua itkemästä. Mä vaan kysyin muilta, et miks elämän pitää olla näin paskaa? Ja et miks jotkut saa olla onnellisia? Miks? Ei kukaan osannu vastata. Vaikea kysymys. Mutta oikeesti. Miks jotkut saa olla onnellisia? Ehkä mä oon ilkee, mut musta tuntuu et koska mä joudun kestää tämmöstä ni ei kukaa muukaa saa olla onnellinen. Mua ärsyttää, ku joku on onnellinen ja hehkuttaa ihanaa elämäänsä. Mua ihan oikeesti ärsyttää.   Kotona mä sorru

  Eilen tulin Kajaanista viikonlopuks kotiin. Mun pitää käydä maanantai koulussa, koska ne haluu et kokeilen olla siel. Sain silti luvan olla siel vielä ainaki viikon. Tiistaina siis takas.   Mentii äiteen kans sit kaupungille syömää ja kiertelee kauppoja. Käytii siis eka Ranchilla syömässä ja sit kahville Cafe Mokkaan. Anttilan Top Ten:istä ostin kaks Nickelbackin levyä ja äiti osti Biiberille ohjaimen Xboxiin. Semmosen ihkun punasen :D Sit The Body Shopista ostin meikkejä ja shampoon ja jostain sisustuskaupasta semmosen ihanan Kiroileva Siili pussilakanat joissa lukee e "Jes sä heräsit, mulla oli sua jo kauhia ikävä" - "Sä oot sekasin!" ta jtn tommosta.. en muista iha sanalleen oikein.   Sit ku käveltii Rossolle syömää jäätelöö ni kaks pikkutyttöö oiskohan noin 4-luokkalaisia kävelee vastaan ja kattoo mua koko ajan. Sitku ne kääntyy ni ne viel kääntyy takas kattoo minnuu ? Sit viel siel Rossos ku joku toinen tyttö oli lähös pois ni katt

  Kun kaikki näyttävät kirjoittelevan postauksia pääsiäisestä ja toivottavat kaikille hyvät pääsiäiset; niin minäkin nyt aijon tehdä. En olekaan siis ernu! Enkä halua vaikuttaa myöskään epäkohteliaalta. Eli ihan ekaksi: hyvää pääsiäistä kaikille! (:: Noniin.. nyt kun se on hoidettu pois päiväjärjestyksestä voinkin kertoa teille murmeleille että mitä minä hommailin pääsiäisloman.   Me lähettiin äiteen ja veljeni kanssa perjanaina Posiolle. Autossa me kuunneltiin mun maailman parhaita levyjä, eli Nickelbackia ja sekalaista seurakuntaa eli mun polttamaa levyy joka sisältää kaikenlaista Avenged Sevenfoldia, Nickelbackia, Daughtrya, Hollywood Undeadia, Three Days Gracea, MCR:ää, Coldplayta sun muuta ja tietysti sitten välillä soi ihan vain radiosta NRJ tai YleX. Minut heitettiinkin sitten Anetjärvelle (joka sijaitsee siis Posiolla) ystäväni luo. Osasimme kuin osasimmekin sinne vaikka minulla ei ollut hajuakaan miten sinne ajetaan.   Siellä pelasimme Simssiä, monopolia,