Muistoja yläasteelta part. 2.

 

17.8.2011.

"Everybody hurts someday"

 

Maanantai.. istuttiin iha normaalisti olohuonees. Sit se hullu mies tulee ja äpisee jotain rahasta ja

kuinka se on muka ryöstetty. Se on iha umpihumalas. Äiti yrittää puhuu sille keittiös et läheppä mein talosta pois. Mä vihaan mun isää.. se on niin tyhmä. Se oli antanu sille miehelle rahaa aikasemmin..

Me kyllä nähtiin äiteen kans et viinaa se meni Alkosta ostaa niilläki rahoilla. Ny se tuli kinuu lisää.

Se sammalsi siinä jotain.. ja koska meil on traumoja juopoista jotka heiluu ovella puukko käes ja vaatii vettä me lähettii kaikki autolla pois. Isä ja Elia ei ollu kotona; ne oli Sotkamos.

Me ajettii jonneki äiteen kerhoon mis sen kaverit oli. Kerrottiin kaikki. Se mies oli meillä.. mä olin napannu mun lompakon mukaan ettei se vie sitä. Sit me soitettii poliisit.

Mä vaa itkin sielä.. itkin ja itkin jollai penkillä. Äidin ystävät halaili mua ja yritti rauhottaa.

Mut ei se paljooauttanu. Ku muistaa mimmosta oli Pudasjärvellä.. siks pelkään juoppoja.

Sit mentiin meidän pihaa ja poliisiauto ajo vastaa sielt. Poliisit oli sanonu et se mies on poliisien tuttu ja liikkuu monis kaupungeis.. ne ei suostunu kertoo mikä se on joten se on oikeesti joku vaarallinen.

Miettii et jos se ois vaikka.. jos me oltais kaikki kuoltu. Tai jotain.

Siinä pihassaki mä vaa itkin. Se oli hirveetä.

Ny pitää pitää oman kodin ovee lukossa koko ajan.

Seuraavana päivänä tulin kotii ni Benjamin oli siel yksin ja itki.. kaikkia pelottaa.

Pelästyin koulumatkal kaikkia parrakkaita miehii.

 

~

~

 

21. 10.2011.

"This is grazier"

 

Loma alko ja Roosa alotti sen taas sairastamalla.

Mä katoin "Perjantai on pahin" -leffan jossa se tyttö ja äiti vaihto osia.

Mäki haluun vaihtaa elämää jonku kanssa. Oikeesti.

Tää on paskaa. Tosin ei kukaan haluais mun elämää.

 

~

~

 

10.11.2011.

"Ota minut kiinni"

 

Huomenna ois Hip Hop esitys Kuhmo-talolla.

Miten mä pystyn esiintyy jossai isolla lavalla kaikkien kuhmolaisten eessä?

Jos siel onki jotain tuttuja.. varmaan kuolen sinne lavalle.

Nytki jo ahistaa ja pyörryttää.

 

~

~

 

3.1.2012.

"Hiekkalinnan herra, käpylehmäfarmari"

 

Oli ihana uusivuosi taas Kuortaneella. Aika samanlaine, ku ennenki mutta aina

yhtä ihana. Huomenna alkaa taas koulu ja joudun sinne helvettiin..

muutenki yks natsilaitos tuo yläaste mut mulle se on maanpäällinen helvetti.

Tuskaa. Kuolen.Taas.

 

~

~

 

6.2.2012.

"There´s of fire starting in my heart"

 

Olin *nimiä* kaa mut kyl mä huomasin, et ei ne mua sinne halunnu.

Lähinki sitte pois iha ite. Nyt tää *nimi* tulee fb haukkuu mua homoks.

Sen takii, et mä hyväksyn homot kuten muutki ja sit mä kuulemma kävelen

homomaisesti. Ihan ku niillä ois oma kävelytyyli?

Eihän ihmiset voi päättää kehen rakastuu.. tai ei ihmine rakastu toisen sukupuoleen

vaa siihe ihmiseen. Se haukku mut noloks, säälittäväks homoks.

Ja käski opetella kävelee.. sitku sanoin et huolehi iha omasta elämästään ja mä elän

miten ite tahon ni se sano jotain, et oo sit nolo.

Eikö ihmisil oo muuta elämää, ku haukkua muita?

Säälittävää.

 

~

~

 

7.2.2011.

"Stamp on the ground"

 

Katoin jonku ohjelman, jossa joku australialainen 16-vuotias tyttö purjehti maailman

ympäri. Ku se palas takas ni koko kaupunki oli pormestareineen ja päättäjineen vastassa isojen juhlien kanssa. Mäki haluun tehä jotain suurta.. jotan mikä sais ihmiset haukkomaan henkeensä ja saisin samanlaista kohteluu. Et sais ees kerran tuntee olevansa arvostettu.

Onks mulla arvoo kellekään? Vai oonks mä tyhjä roska?

 

~

~

 

20.5.2012.

"Zombeja odottaa ulkona"

 

Jumalauta enää kaks viikkoo tätä painajaista!

Toisaalta seki on ihan liikaa.En mä kestä enään yhtään pidempää.

Mä oon alkanu muistella viimekesää.. selasin mun vanhoja päiväkirjakirjotuksii

ja siel kirjotin et se ahistaa mua. Mut ny mä vaan muistelen ja tavallaan ikävöin sitä.. tai sitä aikaa.

Ja äiti vaa yrittää naittaa mua *nimi*:lle... justjoo.

Ois jo juhannus ja kesä ni pääsis Kuortaneelle.. siel on parempi. Hyvä olla. Kaikki ois paremmin.

Hyvin.

Ihanasti.

Onnellisesti.

Kohdillaan.

Kunnolla.

 

~

~

 

31.5.2012.

"I´m so close to the waterline"

 

Herrajumala nyt se on ohi! Enää ei tarvi kestää niitä opettajia, niitä ihmisiä ja muutenki sitä

ilmapiiriä ja sitä tuskallista helvettiä. Niitä jotka on pilannu mun elämän.

Vähä tyhmää nyt vaa, et kaikki juhlii jossai rantsilla ja mä kökötän koulunloppuna yksin kotona. Taino on mulla toi elia tos mut eipä paljoo helpota..

Päättöjuhlas melkeen kaikki itki ympärillä.. mua ei itkettäny. Tavallaan oli vähä noloo istuu siinä

ihan pokkana ku muut märisee vieres. Mut eipä itkettäny.

Sit ulkona kaikki halaili toisiaan.. halasin mäki parii tukarii. Mut sit lähin. Mitä mä siel yksin oisin tehny? En halunnu seisoo siel enää yhtää enempää. Kotimatkalla mä puhkesin itkuun..

En  sen takii et en näkis enää ketää, phyh. Sen takii et mä pääsin vihdoin pois sieltä mun vankilasta.

Se oli vihdoin ohi. Mä tajusin sen vasta sitte, ku mä kävelin kotii. Vastaantulijat katto.

Juttelin muuten illalla videopuhelussa Eetun kans.

 

~

~

 

Tässä oli ny jtn pikkupätkiä sieltä täältä.

Emmä pysty niitä kunnon angstauksia kirjottaa.. ainakaa vielä.

ja 7-luokan kirjotuksia (eli niitä pahimpia) mulla ei enää o.

Oon repiny sen ajan päiväkirjan.